Mitä kompostointi on?
Kompostoinnilla tarkoitetaan ihmisen ohjaamaa eloperäisen aineksen hajoamista hapellisissa olosuhteissa humukseksi.
Hajoaminen tapahtuu pieneliöiden ja mikro-organismien (bakteerit, säde- ja muut sienet, mikrobit, lierot, kovakuoriaiset, petopunkit, sukkulamadot, alkueläimet, tuhatjalkaiset ym.) vaikutuksesta ja prosessissa vapautuu kivennäisaineita, hiilidioksidia ja vettä. Kompostoimalla eloperäiset jätteet käytetään hyväksi luonnon omaa tapaa kierrättää.
Kompostista syntyvät multa ja ravinteet palauttavat maahan sen mitä sieltä on otettu.
Kompostointi ei ole rakettitiedettä
Kompostoinnista on hyötyä sekä ympäristölle että kukkarollesi.
Kompostoimalla kotitaloudessa syntyvät eloperäiset jätteet ja hyödyntämällä ne paikan päällä huolehdit maaperän hyvinvoinnista ja ylläpidät paikallisen ekosysteemin ravinteiden ja vedenkiertokulkua.
Käyttämällä kompostimultaa maanparannus- ja kateaineena, vähennät viljely- ja koristekasvien kastelu- ja lisälannoitustarvetta, ostomullan hankinta- ja kuljetuskustannuksia, sekä pois kuljetettavan jätteen määrää. Kompostoimalla biojätteet omalla tontilla voit pidentää sekajäteastian tyhjennysväliä, vähentää kiinteistön jätehuoltokustannuksia ja roska-auto liikennettä.
Kotitaloudessa kompostointikelpoista on kaikki puutarhassa ja keittiössä syntyvä eloperäinen jäte.
- Talousjätteen kompostointi vaatii eristetyn ja jyrsijöiltä suojatun kompostorin.
- Pelkkää puutarhajätettä voidaan kompostoida piha-alueella myös avokompostissa.
Voit edistää kompostoitumista huolehtimalla kompostoitavien ainesten sopivasta hiili-typpi suhteesta, ilmavuudesta, kosteudesta, lämmöstä ja ja pikkomalla biojätteet pienemmiksi ns. haarukkapaloiksi.
Sopiva seossuhde on noin 1 osaa kuiviketta, 3 – 4 osaa bioja.
”Oman mullan valmistaminen on kuin painaisi omaa rahaa.”
Pohdittavaa ennen kompostoinnin aloittamista:
Sopivan kompostorin valinta.
-
-
- Omatekemä vai ostettu?
- Käyttötarkoitus?
- Koko, yksi vai useampi?
-
Tarvikkeet
-
-
- Seosaineet, kaupasta vai omalta tontilta?
- Säilytysastia kuivikkeelle ja kauha
- Sekoitusväline, sauva, talikko tms.
- Lajitteluastia keittiöön
-
Kompostorin sijoittaminen
-
-
- Käytön helppous ja saavutettavuus! Erityisesti talvella.
- Valumavedet
- Lämmin ja suojainen paikka
- Riittävä etäisyys naapureista
-
Hoidosta sopiminen ja tiedottaminen
-
-
- Naapureiden kanssa voi myös kimppakompostoida
- Kompostointi-ilmoitus paikalliseen jätehuoltoyhtiöön
- Linkki LSJH:n sivuille
-
Lämpökompostoroinnin aloittaminen
Kompostointi aloitetaan laittamalla kompostin pohjalle 10 cm kerros kuiviketta ja karkeaa ruskeaa ainesta kuivia lehtiä, risuja tmv.
- Hyvin toimiva komposti on lämmin, hajuton ja painuu kasaan.
- Jatkuva biojätteen lisäys pitää kompostin pieneliöt toiminnassa ja kompostin lämpimänä myös talvella.
- Jäätynyt komposti käynnistyy uudestaan ilmojen lämmetessä.
Lämpökompostoriin voit laittaa:
- Ruuantähteet, pilaantuneet ja vanhentuneet elintarvikkeet, liha-, kala- ja maitotuotteet, kalan perkeet, luut, kinkunrasvat, nestepitoiset biot, mehumäskit…
- Hedelmien ja vihannesten kuoret, kahvin- ja teenpurut, kananmunankuoret
- Syömäkelvonta puutarhan satoa, mm. muumio-omenat
- Pieniä määriä pehmeää paperia, talouspaperia…
- Pehmeät vihreät kasvijätteet sisältä ja puutarhasta, leikkokukat, viherkasvit, pieniä määriä kukkamultaa, ruohosilppua
- Kuivat lehdet, risut ja oksat, oljet, kaislat haketettuna hiilipitoiseksi seosaineeksi
- Rikkakasvien siemenet ja taudinaiheuttajat tuhoutuvat vasta yli +55 °C lämpötiloissa. Jos niistä halutaan päästä eroon, puutarhajäte on kompostoitava lämpökompostorissa
- Häkkieläinten siivousjätteet
- Kompostoida voi myös käymäläjätteet, lantaa ym. Huom.käyttörajoitukset.
-
- Ihmisten käymäläjätekompostia voi kahden vuoden kompostoitumisen jälkeen käyttää koristekasveille. Syötäville hyötykasveille en suosittele.
Älä laita kompostiin!
- Maatumattomia aineita: muovi, metalli, lasi, posliini, tekstiilit, ongelmajätteitä: lääkkeitä, liuottimia, maaleja, torjunta-, desinfiointi, lahonsuoja-aineita, kyllästettyä puuta, keinokuituja, kumia, tupakantumppeja, pölypusseja, suuria määriä tuhkaa tai kalkkia.
- Kasvinsuojeluaineilla käsiteltyjä kasvinosia aineen vaikutusaikana.
- Maatuvia aineksia suurina paloina.
- Suuria määriä luonnonkuituja tai paperia.
- Haitallisia tai vaarallisia vieraslajeja.
- Pihan vieraslajikitkentäjätteet tai pintamaa tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä kunnan osoittamaan puutarhajätteen vastaanottopaikkaan kaksinkertaisessa muovipussissa. Turussa Topinojan erilliskeräys.
- Vieraslajeja sisältäviä puutarhajätteitä ei saa kuljettaa metsään tai luvattomille tunkioille. Ne ovat yksi merkittävimmästä haitallisten lajien leviämisväylistä luontoon.
Miten lämpökompostoria hoidetaan?
Kompostorin täyttö
- Biojätettä ja seosainetta laitetaan kompostiin kerroksittain noin kerran viikossa tai useammin.
- Uusi biojäte peitetään seosaineella, eläinperäinen jäte haudataan syvemmälle kompostiin.
- Seosaine imee liikakosteutta, sitoo hajuja, kuohkeuttaa kompostimassaa ja tuo hiiltä hajottajien energialähteeksi.
- Itse käytän Biolanin tehokuiviketta kesät talvet. Kahden hengen taloudessamme säkki riittää noin vuodeksi.
- Lisäämällä biohiiltä kompostiin saadaan kaksi tärkeää hyötyä kerralla: kompostoitumisen tehostuminen, hajuhaittojen väheneminen. Lisäksi lataamattoman biohiilen ravinne- ja mikrobilataus tulee samalla hoidettua.
- Biohiili lisätään kompostiin täyttövaiheessa joko seosaineen tai biojätteen joukkoon. Välttämätöntä sen lisääminen ei ole.
Kompostin ilmastaminen
- Kompostin pöyhiminen ja riittävä seosaineet määrä pitävät kompostin ilmavana.
- Pintakerroksen sekoitus aina ennen uuden biojätteen lisäystä ja pinnan peittämistä seosaineella toimii yleensä mainiosti.
- Jos massa tiivistyy liikaa, lisätään seosaineen määrää ja sekoitetaan paremmin.
Kompostin kasteleminen jos on kuivaa
- Sopivan kostea kompostimassa tuntuu kädessä kostealta pesusieneltä.
- Kasteluun käy lämmin vesi, laimennettu virtsa, nokkosvesi, bokaneste tai kaupallinen kompostiheräte, -kiihdytin,- tehoste.
Kompostorin tyhjentäminen
- Kompostorin täytyttyä, pisimmälle maatunut kompostimassa siirretään jälkikompostoitumaan tai kypsyysasteesta riippuen lannoitteeksi ja maanparannukseen.
- Suuret vielä kajoamattomat kappaleet ja pintakerros noin 1/3 massasta laitetaan takaisin kompostoriin.
- Jälkikompostoinnin voi tehdä puutarhajätekompostorissa, muovilla peitettynä kehikossa tai aumassa.
- Puolikypsä komposti sisältää vielä hajoamatonta ainesta
- Sitä voi käyttää katteena mm. koristepensaille.
- Ei aivan kypsä komposti sopii myös kurpitsalle, perunalle, purjolle ja kurkulle. Levitetään maan pinnalle.
Kypsä jälkikompostoitunut kompostimulta on mururakenteista, tasa-aineksista, tummaa ja mullalta tuoksuvaa.
- Se käy maanparannukseen ja kasvualustasekoituksiin useimmille vihanneksille ja koristekasveille.
- Kypsää kompostia voidaan käyttää kasvualustaksi hiekkaan ja kasvuturpeeseen sekoitettuna (suhde 1:1:1)
- Vaateliaimpia kypsyyden suhteen: juurekset, mausteet, sipuli, marjapensaat ja hedelmäpuut.
Puutarhajätteiden kompostointi
Pelkästään puutarhajätteen kompostointiin käy eristämätön kompostori, kasa, auma tai kehikko, peitettynä. Puutarhajätettä voi kompostoida myös lämpökompostorissa, jos tilaa riittää. Puutarhajätteessä on vain niukasti typpeä, joten viherkomposti tarvitsee toimiakseen lisää typpipitoisia ravinteita: esim. nokkosvettä, kanankakkarakeita, kompostoitua lantaa, jälkikompostoitavaa puolikypsää kompostia… Kompostin kääntäminen pari kertaa kesässä nopeuttaa prosessia ja parantaa lopputulosta.
Jos puutarhajätettä syntyy enemmän kuin pystyt kotipihallasi kompostoimaan, ylimääräinen puutarhajäte tulee viedä lajiteltuna jätekeskukseen tai lajitteluasemalle.
Kasvijätteitä ei saa kuljettaa lähimetsään luvattomille tunkioille.
Puutarhajätekompostostista ei tarvitse tehdä kompostointi-ilmoitusta jätehuoltoyhtiöön..
Kompostoiminen on arjen ekoteko
- Jätteet muuttuvat raaka-aineeksi.
- Pussimullan ostotarve vähenee.
- Ympäristökasvatus. Kompostin ja lajittelun avulla opetat lapsille kestäviä elintapoja. Eko on okei.
- Arvokkaat ravinteet saadaan kiertoon niiden syntypaikalla, keinolannoitteiden tarve vähenee tai poistuu kokonaan
- Maan humuspitoisuus lisääntyy
- Maaperän monimuotoisuus, mikrobi ja pieneliötoiminta paranevat
- Maan ravinteiden ja veden pidätyskyky paranee
- Maan mururakenne paranee
- Maan liettyminen vähenee, vedenpidätyskyky kasvaa
- Maan happamuus vähenee
- Kasvien vastustuskyky tauteja, kuivuutta ja hallaa vastaan paranee
- Jätehuoltokustannukset pienenevät. Sekajäteastian tyhjennysväliä voi pidentää.
- Kaatopaikkojen tilantarve, jätekuljetukset ja ympäristöhaitat vähenevät.
”Eloperäinen komposti on sikamaisen hyvä maanparannusaine, sillä se toimii sekä tiivissä savimaassa että kuivassa hiekkamaassa.”
– Outi Tahvonen, Hämeen ammattikorkeakoulun viheralan tutkijayliopettaja ja tekniikan tohtori
Lue lisää biohiilestä kompostoinnissa.
Tulossa postaus matokompostista. Pysy kuulolla.
Lähteet:
Kirsi Tuominen: Kaikki kompostoinnista
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/hiilinielu-omassa-puutarhassa
